Viestintähanke finaalissa

Jos tuskastut pitkiin teksteihin, älä lue tätä. Mutta jos olet kiinnostunut viestinnän kehittämisestä, anna mennä. Sitäpaitsi: jos seurakunnan tehtävä on viestin vieminen, viestinnän oikeastaan pitäisi kiinnostaa seurakuntaihmisiä aika lailla!

Tässäpä siis Ylä-Savon seurakuntien viestinnän kehittämishankkeen loppuraportin Ehdotuksia muillekin -osio. Lähtökohtana ovat pienet seurakunnat, joilla ei ole päätoimista tiedottajaa.

Työyhteisöviestintää kehittämään
Seurakunnissa on kokemuksemme mukaan suuri tarve oman, sisäisen työyhteisöviestinnän kehittämiseksi. Tähän tarpeeseen ei tule tukea Kirkon tiedotuskeskukselta eikä oikein mistään muualtakaan. Kuitenkin tiedetään, että sujuva työviestintä on yksi työhyvinvoinnin peruspilareista. Meidän Kirkko 2015 -strategian mukaan seurakunnista halutaan kehittää unelmien työpaikkoja. Näillä työpaikoilla viestintä on silta ihmisten välillä ja siksi erilaisten kohtaamisfoorumien ja sisäisen viestinnän käytäntöjen kehittäminen on todella keskeistä. Tämä korostuu erityisen paljon nyt, kun rakennemuutos yhdistää erilaisia seurakuntia ja työkulttuureita.

Huomio johtamiseen
Kirkkoherra vastaa seurakunnan viestinnästä. Asiantuntijayhteisön johtaminen edellyttää erityisen hyviä viestintätaitoja. Hankkeen aikana totesimme, että seurakuntien esimiehillä on suuri tarve keskustella viestinnän ja johtamisen kysymyksistä. Jos hiippakuntien ja seurakuntien välillä ei ole selkeää mentorointijärjestelmää, sellainen olisi syytä pikaisesti luoda. Esimiehet ovat avainasemassa arvojen viestimisessä, ilmapiirin luomisessa, motivoinnissa, nyt kovin ajankohtaisessa muutoksen johtamisessa ja strategian toiminnallistamisessa.

Viestinnän ja strategian välille yhteys
Kokemuksemme mukaan viestintäsuunnitelmaa ei oteta tosissaan, ellei sitä kytketä tiiviisti seurakunnan strategiaan. Myös viestinnän tavoitteet tulee johtaa seurakunnan strategiasta. Tavoitteet pitäisi määritellä niin, että ne ovat mitattavia. Viestintää tulee arvioida samoin kuin kaikkea muutakin seurakunnan toimintaa.
　
Viestintätiimi tueksi ja avuksi
Ylä-Savon kokemusten perusteella voi varauksetta suositella rovastikunnallista tai muuta alueellista viestintätiimiä. Ideana on, että seurakuntiin nimetyt viestintävastaavat ja kutsutut asiantuntijat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan viestintäkokemuksiaan ja kehittämään viestintäosaamistaan.

Toiminta ja viestintä tasapainoon
Olemme havainneet Ylä-Savossa, että viestinnän kehittäminen johtaa väistämättä toiminnan kehittämiseen. On mietittävä, onko meillä mitään uutta ja kiinnostavaa, mistä kertoa. Uusien toimintatapojen luominen seurakunnan työssä on toki useimmiten hyväksi, mutta on muistettava, että silläkin on arvonsa, että seurakunta ylipäänsä on olemassa. Viestinnän on aina myös perustuttava todellisuuteen, kuilua viestinnän ja toiminnan välillä ei saa päästää syntymään. Tällä hetkellä kuilu on siinä, että viestintä on liian niukkaa tai vaatimatonta verrattuna toiminnan määrään ja laatuun.

Vuorovaikutteisuutta verkon kautta
On äärimmäisen tärkeää, että seurakunnat ottavat internetin tosissaan sekä viestinnän välineenä että toimintaympäristönä. Ajantasaiset ja hyvät kotisivut eivät yksin riitä vaan on kysyttävä, missä on vuorovaikutus. Sosiaalinen media tarjoaisikin seurakunnille halvan ja tehokkaan tavan tavoittaa tiettyjä kohderyhmiä, kuten esimerkiksi lapsiperheet, tai mahdollisuuden tehostaa seurakunnan sisäistä viestintää.

Välineosaaminen kuntoon!
Loppuraportissa otetaan vahvasti kantaa seurakuntien työntekijöitten tietoteknisten taitojen kehittämisen puolesta. Emme saa joutua tilanteisiin, jossa ammattitaitoiset ihmiset syrjäytyvät työyhteisöissä siksi, että heillä on niin suuria puutteita tietoteknisessä osaamisessa. Ilman oikaisutoimia olemme ikävä kyllä menossa tähän suuntaan.

Viestinnän taitokortti kehittämisen välineeksi
Mielestämme viestinnän osaaminen on niin tärkeä taito seurakuntien asiantuntijatyössä, että sitä varten voisi kehittää samantyyppisen taitokortin, kuten esim. tietokoneajokortit (www.tieke.fi). Hankkeen loppuraportin liitteenä on ehdotuksemme taidoiksi, joita jokaisen seurakunnan työntekijän tulisi hallita riippumatta siitä, onko seurakunnassa tiedottaja vai ei.

Taitokortin avulla pystyttäisiin kartoittamaan myös koulutustarpeet. Useamman seurakunnan yhteistyönä voitaisiin organisoida viestinnän koulutusta eri aiheista. Koulutuskokonaisuuteen voisivat kuulua esim. työyhteisöviestintä, asiakaspalvelutaidot, mediasuhteet, kirjoittaminen, puheitten pito ja esiintyminen, verkkoviestintä, kriisiviestintä ja johtamisviestintä.

Koko Mies yli laidan! -hankkeen loppuraportti löytyy Iisalmen rovastikunnan sivuilta.

Kuva: Eero Svärd.