En ole aikaisemmin ollut seurakunnassa töissä ja olen hämmästynyt ja hurmaantunut sekä seurakuntien tekemän työn laadusta että sen määrästä. Työntekijät ovat erittäin ammattitaitoisia ja sitoutuneita ja se näkyy työn laadussa. Myös toiminnan määrä on hurja. Yksi seurakuntien viestinnän haasteista on se, kerrotaanko kaikesta tasapuolisesti vai nostetaanko jotakin erityisesti esiin – ja jos nostetaan niin mitä ja miten.
Ylä-Savossa luetaan ahkerasti sanomalehtiä ja ne kertovat varsin paljon seurakuntien työstä. Seurakunnat ovat myös lehtien merkittäviä ilmoitusasiakkaita. Internet on viime aikoina rynninyt paperiviestimien rinnalle. Nämä välineet eivät korvaa vaan täydentävät toisiaan.
Seurakunnissa on oivallettu verkkoviestinnän merkitys ja meillä Ylä-Savossa kotisivut ovat jo hyvässä kunnossa. On syytäkin, sillä vaikkapa Iisalmen seurakunnan sivuilla käy päivittäin 200-300 ihmistä. Liikennettä on ympäri vuorokauden, jopa aamuyön tunteina. Kotisivujensa kautta seurakunnat voivat kertoa toiminnastaan ja tarjota hengellistä sisältöä sitä etsiville silloinkin, kun virastot ovat kiinni ja työntekijät nukkumassa.
Esimerkkejä hengellisestä sisällöstä ovat kirkkoherra Arno Toivasen Päivän sana Iisalmen seurakunnan sivuilla, herkät kuvagalleriat Kiuruveden sivuilla (Kuvia ja raamattua, Kuvia ja virsiä) sekä Hartausikkuna Varpaisjärven sivuilla.
Seurakunnissa puhutaan tällä hetkellä paljon, ei ainoastaan verkossa viestimisestä, vaan myös verkossa työskentelystä. Kolmasosa kirkon työntekijöistä aiotaan kouluttaa tekemään työtä verkkomaailmassa. Esimerkiksi Espoon traagisen ampumistapauksen jälkeen ihmiset ryntäsivät sankoin joukoin keskustelemaan tapahtuneesta erilaisilla nettipalstoilla ja muistoyhteisöissä. Seurakuntien työntekijöitä tarvittiin siellä, missä kaikki muutkin olivat.
Seurakunnissa puhutaan tällä hetkellä paljon, ei ainoastaan verkossa viestimisestä, vaan myös verkossa työskentelystä. Kolmasosa kirkon työntekijöistä aiotaan kouluttaa tekemään työtä verkkomaailmassa. Esimerkiksi Espoon traagisen ampumistapauksen jälkeen ihmiset ryntäsivät sankoin joukoin keskustelemaan tapahtuneesta erilaisilla nettipalstoilla ja muistoyhteisöissä. Seurakuntien työntekijöitä tarvittiin siellä, missä kaikki muutkin olivat.
Uskon, että viestinnän kehittämishankkeemme merkittävin anti on rohkaistumisessa. Työntekijät ovat alkaneet nähdä työnsä "viestintäsilmälasien" läpi. He ovat huomanneet, miten paljon sellaista hauskaa ja merkittävää heidän työssään on, joka voisi kiinnostaa muitakin.
Seurakunnan perustehtävä on viestin vieminen. Sitä ei voi tehdä ilman viestintätaitoja. Siksi niitä taitoja – puhumisen ja kirjoittamisen taitoja, mediataitoja, verkkotaitoja – ei tarvitse vain seurakunnan tiedottaja vaan jokainen asiantuntija.
Seurakunnan perustehtävä on viestin vieminen. Sitä ei voi tehdä ilman viestintätaitoja. Siksi niitä taitoja – puhumisen ja kirjoittamisen taitoja, mediataitoja, verkkotaitoja – ei tarvitse vain seurakunnan tiedottaja vaan jokainen asiantuntija.
Kuva: Isännöimme Lauri Jäntin kanssa 13.11.2009 Iisalmessa Soutajista surffaajiksi -viestintäseminaaria, jonka tavoitteena oli levittää yläsavolaisia viestintäkokemuksia koko Kuopion hiippakuntaan. Kuvan otti Erja Vaarala.
Teksti ilmestyy myös 16.1.2010 Iisalmen Kaupunkilehden seurakuntaliitteessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti