Iloa hyvästä palvelusta

Jouduin miettimään, olenko todellakin niin tottunut huonoon palveluun, että hyvästä palvelusta riittää yllätystä ja iloa pitkään ja siitä tekee mieli kirjoittaa myös blogissa.

Ostin miehelleni uuden talvitakin Iisalmesta, alesta tietysti. (Tiedätte nämä miesten vaatehankinnat - jossain kohtaa palaa perheen naiselta pinna ja hän ryhtyy tekemään ostoksia, kun toiset eivät kerkeä eli viitsi vaatevarastojaan itse täydentää.) Kotona Kuopiossa todettiin, että koko oli vähän yläkanttiin ja että ainakin hihat olivat liian pitkät. Soitettiin saman ketjun Kuopion liikkeeseen, missä katsoivat koneelta varastot ja toivottivat tervetulleeksi vaihtokaupoille.

Mies nuttu kainalossa asioimaan. Lopulta olivat siellä aivan vaatturin kanssa takit koetelleet ja todenneet, että pikkuisen hihoja lyhentämällä tulee hyvä. Ja niin tuli. Kun nyt kehumaan ruvettiin niin kehutaan ihan nimen kanssa: kyseessä oli KappAhl.

Itse tarvitsin erästä matrikkelia varten tiedon edesmenneen äitini suorittamasta tutkinnosta vuodelta 1971. Varovaisesti sähköpostittelin Jyväskylän yliopiston kyseisen tiedekunnan kyseisen osaston sihteerille. Kuvittelin, kuinka ihmisparka joutuu kaivautumaan jonnekin kellarikerroksen kellanruskeitten mappihyllyjen väliin. Ajattelin, että tämä on niitä kyselyjä, jotka vastaanottaja hoitaa vasta viimeisessä hädässä ja varauduin palaamaan asiaan ehkä parin viikon sisällä.

Eikä mitä, puolessa tunnissa tuli vastaus. Olin niin hämmentynyt, että hyvä kun ymmärsin kiittää. Kiitos kuulunee myös yliopiston tietojärjestelmille, mistä nopsasti noukitaan takavuosienkin tutkinnot.

Näinhän sen pitäisi oppikirjojen mukaan mennä: asiakkaan odotukset täytetään ja jopa ylitetään. Sillä lailla luodaan asiakasuskollisuutta. Odotuksia on vain vaikea täyttää ja ylittää, ellei niitä tunne.

Tunnemmeko me seurakunnissa asiakkaittemme - seurakuntalaistemme - odotukset? Tylyin kirkkokokemukseni on keskimmäisen poikani rippikoulun vanhempien kutsujumalanpalveluksesta. Mikään siinä ei puhutellut kohderyhmää - paitsi kauniisti katetut kirkkokahvit maukkaine leivonnaisineen.

Nyt meillä on taas rippikoululainen. Saapa nähdä, onko mikään muuttunut.

P.S. Kannattaa käydä Kiuruveden seurakunnan hiljan uusituilla kotisivuilla! Siellä on aivan hurmaavia kuvagallerioita, esimerkiksi Kuvia ja Raamattua. Iloa hyvästä palvelusta!