10.1.2009

Päättyy joulu, vaikkei kenkään sois?

Meillä on vielä joulukuusi. Perinteisesti olemme sitä pitäneet Nuutin päivään ja ylikin. Siitä ei raaski luopua ennenkuin voi olla varma, että ulkona jo päivät pitenevät. (Meillä on sitäpaitsi ollut jo monena vuotena erittäin laadukas, lapinlahtelainen kuusi. Kuopion yliopiston anatomian assistentti Kari Törrönen niitä kotitilallaan Alapitkällä kasvattaa.) Tuskin on kaikkia joulukakkujakaan vielä syöty, kun jo tulevat Runebergin tortut ja laskiaispullat. Ja ihana, talvinen valo.

Opettelen elämään nikamansiirtymän kanssa. Leikkaus, mikä minulle tehtiin kuukausi sitten, oli aika helppo juttu verrattuna sen jälkeen saamaani iskiassärkyyn. Röntgenkuvissa näkyi sen aiheuttaja, liikahtanut nikama. Talvi on mitä upein mutta en ole päässyt edes kävelemään, saati sitten hiihtämään. Onneksi talvea on vielä jäljellä! Hiljainen, talvinen metsä on parasta, mitä tiedän.

Kolmeen viikkoon en ole myöskään käynyt ruokakaupassa. Ei meidän suursyömärien eväitä kanneta kipeällä selällä. Oli suorastaan hauskaa, lähes elämyksellistä, käydä tänään lähimarketissa!

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: on ollut aikaa lukea. Luin esimerkiksi Joel Haahtelan koko tuotannon (Elenasta pidin eniten), Juhani Ahon Rautatien, Riitta Jalosen Kuvittele itsellesi mies, Hannu Väisäsen Vanikan palat ja Toiset kengät, Daphne du Maurierin Rebecan (josta tehty musikaali pyörii parhaillaan Helsingin Kaupunginteatterissa) ja Anneli Könnin Armonkoti - turvapaikka Thaimaassa.

Perheen kanssa kehitimme ennenkokemattoman tv-addiktion. Kuopus, joka kiinnostuu kaikesta, missä yhdistyy liikunta ja kilpailu, sai meidät kaikki katsomaan Nelosen sarjaa Tanssi, jos osaat. Huippulahjakkaita ovat nuo nuoret tanssijat. Tämä tuotantokausi alkaa olla finaalissa, sillä kisan voittaja ratkeaa 16.1. Hyvä niin, sillä eipä tuota ohjelmaa pysty säännöllisesti seuraamaan kuin lomalla.

Palasin töihin 7.1. Olo oli aikamoisen pöllämystynyt. Hyvin olivat mielestä haihtuneet ennen sairaslomaa sovitut asiat. Onneksi niistä on mustaa valkoisella!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Öisiä ajatuksia Lapinlahdelta,

löysin sattumalta blogiisi ja ihastuin, että kotikulmiltakin joku polkkailee ja vieläpä omalla nimellään ja kasvoillaan.

Laitan blogisi suosikkeihini ja hymyilen, jos tavataan,

Mari

Helena K. kirjoitti...

Hei Mari

Kiitos palautteesta! Tervetuloa lukemaan!

Terv. Helena