90 % viestinnästä ei ole sanatonta!

Intouduin kirjoittamaan oman tekstin, kun Erkki Porola aloitti hiljattain omansa Kotimaa24-sivustolla: "Muistini mukaan viestinnässä sanojen osuus on suuruusluokkaa 10 – 20 %. Suurin merkitys on siis eleillä, ilmeillä yms."

Tämä ei pidä paikkaansa! Kyseessä on virheellinen yleistys, joka on elänyt omaa elämäänsä jo 40 vuotta, kiitos erilaisen konsulttikirjallisuuden. En syytä suinkaan Porolaa, sillä tähän "tietoon" törmää jatkuvasti mitä kummallisimmissa yhteyksissä. Myös kirkon erittäin ansiokkailla Välitä viestiä -sivuilla lukee aina vain, että "90 % viestinnästä on sanatonta". Jos oikeasti uskoisimme tuon, kuka viitsisi enää saarnoja valmistella ja pitää?

Tuo sitkeä käsitys on lähtöisin sosiaalipsykologi Albert Mehrabianin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa tekemästä tutkimuksesta. Hän selvitti tuolloin laboratorio-olosuhteissa sitä, miten viestitään tunteita ja asenteita. Myönteinen ensivaikutelma syntyi näin: sanat 7 %, ääni 38 % ja kasvot 55 %. Sittemmin Mehrabianin prosentit on siirretty kaikkeen mahdolliseen viestintään ja kaikkin mahdollisiin viestintätilanteisiin.

Noiden prosenttien esittely on raivostuttavaa siksi, että siten on helppo mitätöidä sanojen merkitys. Sanojen tärkeydestä voisi puolestaan, tutkimuksen pohjalta, kertoa vaikka seuraavaa.

Julia T. Wood on tutkinut runsaasti parisuhdeviestintää. Hänen mukaansa

• yhteinen kieli toimii läheisyyden ja koko parisuhteen määrittäjänä
• kieltä käytetään asenteitten ja toiveitten jakamiseen, rakkauden ilmaisemiseen, ristiriitojen ratkaisemiseen, ärtymyksen käsittelyyn, valittamiseen ja anteeksiantamiseen
• kielenkäyttö paljastaa suhteen läheisyyden asteen ja sen avulla myös kehitetään ja määritellään ihmissuhdetta.

Sanojen avulla ei siis vain saavuteta jotakin vaan luodaan ihmissuhde ja sen yhteinen historia. Ja se arkihöpötyskin on yllättävän tärkeää, sillä se pitää kanavan auki. Se pitää ajan tasalla siitä, mitä toinen ajattelee ja tuntee ja mitä hänelle tapahtuu. Kun lakataan puhumasta tavallisista arjen asioista, tyytymättömyys ja etäisyys alkavat kasvaa.

Eikö sanattomalla viestinnällä sitten ole mitään virkaa?

On toki. Jo Mehrabian sai selville esimerkiksi sen, että silloin, kun äänensävy ja ilmeet ovat ristiriidassa sanojen kanssa, ihmiset uskovat mieluummin sanattomia viestejä.

Mutta prosentit jääkööt siis omaan arvoonsa.