Minä en muuten jeesustele

Olin viime viikolla urheiluseuran junioriosaston vanhempainillassa. Paikalla oli seuran ylintä johtoa, oli lääkäriä ja junioripomoa.

Halusin kysyä mieltäni vaivaavasta asiasta. Useat työpaikat ja oppilaitokset ovat viime aikoina julistautuneet savuttomiksi. Urheiluseurat myös. Ei kuitenkaan tämä seura. Halusin tietää, miksi ei.

Olen totta kai selvillä siitä, että julistukset ja käytännöt eivät aina ole linjassa. Julistukset ovat kuitenkin tienviittoja. Ne vaikuttavat siihen, mikä on yleisesti hyväksyttyä ja mikä ei. Aika tärkeä juttu silloin, kun junnut tulevat hölmöilyikään ja kaikkea pitää kokeilla. Myös pelireissuilla, kun päästään valvovien silmien alta.

Häkellyin saamastani vastauksesta niin, että lamaannuin. Sitten kuohahdin.

Junioripomon mielestä on jeesustelua kuvitella, että urheilijat eivät tupakoi eivätkä juo. Päin vastoin, omasta kokemuksestaan junioripomo tiesi, että hyvin surullisia elämänkohtaloita näkee urheilijapiireissä.

Että sellainen viesti salilliselle vanhempia.

No totuuden nimissä junioripomo sanoi myös, että seuran pelisäännöt tupakan ja päihteiden suhteen on tehty selviksi valmentajille. Mutta missä tiedonkulku tökkii, kun kolmen vuoden aikana emme ole vielä saaneet selville, mitä ne pelisäännöt ovat?

Nuorten tupakointikokeilut ovat vähentyneet 2000-luvulla. Läheskään kaikki eivät edes kokeile: 18-vuotiaista noin neljännes on pidättäytynyt täysin tupakasta. Myös nuorten asenteet tupakointia kohtaan ovat tiukentuneet, samoin humalahakuinen juominen on vähentynyt.

Terveysvaikutuksia nyt on turha toistaa, mutta toistan silti. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa joka vuosi noin 5000 henkilöä. Välittömiä terveysvaikutuksia ovat mm. pintaverenkierron huononeminen, päänsärky, fyysisen suorituskyvyn lasku, keskittymisvaikeudet, väsymys, hampaiden kunnon ja ikenien heikkeneminen ja pulssin nopeutuminen (Hengitysliitto Heli). Tupakointi lisää vaaraa sairastua ainakin viiteen erilaiseen syöpään. Muista sairauksista puhumattakaan.

Tuttavissa on useita nuoria, jotka katuvat katkerasti sitä, että tuli aloitetuksi tupakointi murrosiän kuohuissa.

Minä siis "jeesustelen" - tarkoittanee hurskastelua? - kun oletan, että lisenssimaksuja vastaan nuori saa terveen ja turvallisen harrastusympäristön.

Tupakoinnin opettelu sopii urheiluseuran pelimatkalle yhtä hyvin kuin kaatokänni sopisi seurakunnan retkelle. Arvot ja käytännöt kirkuvat räikeää riitasointua.

Vai mitä mieltä olet?