Änkyrät ja hörhöt

Surkuhupaisalta tuntuu Kotimaa-lehden spekulointi siitä, oliko rovasti Liisa Tuovisen toimittama rekisteröidyn parisuhteen siunaaminen rukoushetki vai siunaaminen. Kirkon tiedotuskeskuskin joutuu siinä tulilinjalle, kun tuli heinäkuussa tiedottaneeksi siunaamisesta. Ei vainenkaan, ei se mikään siunaaminen ollut, vaan rukoushetki, on nyt piispa Mikko Heikka todennut.

Jos katsoo asiaa kyseisen parin kannalta, heille ne olivat häät. Subin Meidän häät -sarjan jaksosta voimme ensi keväänä päätellä, oliko kyseessä siunaaminen vai rukoushetki vai jotain ihan muuta.

Miksi on niin vaikea myöntää, että rovasti Tuovinen teki jotain, mitä ei kirkon nimissä pitäisi vielä tehdä?

Miksi on väärin olettaa, että naisen "puoliso" olisi mies? Niin nyt vain useimmiten sattuu yhä olemaan.

En puolustele Alma Median Telannetta yhtään. Lapin Kansan uuden päätoimittajan rekrytointi ja varsinkin erottaminen on hoidettu ilmeisen tökerösti.

Kyseisen lehden nykyinen päätoimittaja Heikki Tuomi-Nikula oli yksi niistä asiantuntijoista, joita haastattelin väitöstutkimustani varten. Hän oli oikea unelma haastateltavaksi, ilmaisuvoimainen, terävänäköinen, sivistynyt, hauska - ja intohimoinen Lapin puolestapuhuja. Kurjasti päättyi komea journalistiura. Omat käänsivät selkänsä. Ja vain siksi, että hän tuli sanoneeksi ääneen jotain, mikä pohjautui hänen pitkään kokemukseensa lehdestä ja sen toimintaympäristöstä. Ja mikä luultavasti liikkui mielessä monella muullakin.

Surettaa lappilaisten - ja meidän kaikkien ei-eteläsuomalaisten - puolesta. Vaikuttaa siltä, että ellei näissä tilanteissa ole aukottomasti puolustamassa Tuovista ja vastustamassa Tuomi-Nikulaa, on vähintään keskiaikainen, ellei suorastaan esihistoriallinen jäänne.

Änkyrä. Hörhö. Siis ongelma, josta pitäisi päästä pikimmiten eroon. Myös kirkossa.